Lähden aamuyöllä Egyptiin. Olen aivan innoissani, enkä meinaa pysyä nahoissani. Matkaa on odotettu koko ikä ja varsinkin viimeiset puoli vuotta matkan varauksesta saakka. Aika on siksi mennyt todella nopeasti, kun on ollut mitä odottaa. Joten matkan jälkeen varmaan tuntuu tyhjältä, kun enää ei ole mitä odottaa. Paitsi ehkä sitten kesäloma. :)

En ole koskaan poistunut Suomen rajojen ulkopuolelle. En edes ruotsinlaivalle, olen ollut vain picnicristeilyllä. En siis ole ollut ikinä edes isossa lentokoneessa. Pienessä yksityiskoneessa olen kyllä ollut, mutta joskus 4-6-vuotiaana isin kanssa. Äitini ja veljeni eivät ole ikinä olleet minkään kokoisessa lentokoneessa. Äitini on ollut Ruotsissa, mutta siihen jää hänen matkailunsa. Isi on siis ainoa joka on matkustellut. Hän on ollut nuorempana Lanzarottella ja jossain muuallakin, sekä sitten laivalla(isäni on Suomen merivoimissa) Itämeren maissa. Matka on siis suuri tapahtuma perheellemme. Ja nyt pikkuveljeni on sairastunut tähän liikkeellä olevaan virukseen. Onneksi hän sai nyt lääkkeitä, eikä kuume enää ole niin korkea, joten hänenkin pitäisi onneksi päästä nauttimaan matkasta. Olisi ollut hirveää olla matkalla kipeänä pahasti. Tietenkin me muut voimme sairastua pahastikkin, mutta uskon ja toivon, ettei niin käy. Ei karma voi olla niin paha. :)

Tämä päivä on mennyt siis pakkaillessa, läksyjä tehdessä ja innosta hihkuessa. Pakkaaminen onkin vaikeaa, kun ei oikein tiedä mitä kaikkea pakkaisi, tai mitä nyt ainakin jättäisi pois. Olenkin huolestunut, että jääkö tuliaisille ja sieltä itsellemme ostetuille tavaroille ja vaatteille ollenkaan tilaa. :D No kyllä kaikki ihan varmana mahtuu ja jos ei mahdu, niin se pannaan mahtumaan. XD

Olen niin innoissani matkasta. Juuri nyt tuntemuksiini sopii parhaiten kappale jossa kertosäe menee nöin: "I'm so exited, and I just can't hide it." Olen hyppinyt ja pomppinut ympäri kämppää ja hihkunut joka välissä. En millään jaksaisi odottaa. :) Matkaa oon suunniteltu jo pitkään. Siitä on unelmoitu jo vaikka kuinka kauan. Olen laskenut kuukausia, viikkoja, päiviä ja nyt viimeiseksi tunteja, siihen kun matka alkaa. Ja nyt se on vihdoin edessä. Puoli kolmen maissa lähdemme ajamaan Helsinkiä kohden. Turvatarkastukset alkavat 6.15. Koneen lähtöaikaa en oikein tiedä, mutta perillä olemme puolenpäivän aikoihin ja sitten ihana viikkomme alkaakin jo. :)

Teksti ei ehkä ole parhainta mahdollista, mutta olen vain niin innoissani. Ajatukset sotkeentuvat koko ajan, olen mielessäni jo koneessa matkalla ja välillä taas makoilen hiekkarannalla ja silloin tällöin katselen nähtävyyksiä ja shoppailen. Puolentoista viikon päästä kirjoitankin jotain Egyptiin liittyvää. ^^,