http://hewelyn.blogspot.com/

että sinne vaan! :)

Kuuntelen musiikkii, enkä jaksa kuunnella läheskää kaikkii kappaleit loppuu, parhaimmat vaa vaihdan nopeesti seuraavaan. Nettisivuillakaa en jaksa kauaa vierailla.. Huone pitäis siivota, pääsen alkuun, ja sit turhaudun. Muutenki kauheen turhautunu olo. Lähtisin lenkille, jos siel ei ois nii helvetin hiostava ilma ja ukkostais...

Osa syynä on varmaan edessä oleva shoppailureissu Helsinkiin, ihan vaan kavereiden kesken. Mut toisaalta suuri syy on kanssa se, että tällästä oli jo mökillä monta viikkoa, mistä tultiin kotiin pari päivää sitte. Tuntuu, että pitäis olla jo joka päiväks jotai ohjelmaa, että laiskottelu ei enää huvita. Toisaalta voi siis olla ihan hyvä, että koulut alkaa taas, vaikka laiskottelua tuleekin kaipaamaan muutaman kuukauden päästä, jollei jo viikon. ;D

Mut onneks tänää illal on sentää jotai tekemist :D pääsee tost tunteest jokski aikaa eroo;D

Ohi alkaa kohta olla kesälomakin, kahden viikon päästä alkaa koulu. Lukio. Aivan uusi koulu, josta tunnen vain muutaman henkilön, ainakin nyt alkuun. Toiveenahan olisi tietysti saada uusia kavereita. :) Kieltämättä jännittää kyllä vähän. :D

Kesä on mennyt taas vaihteeksi ihan hirveän nopeasti. Vastahan se alkoi, ja kumminkin on enää kaksi viikkoa jäljellä. Kahdessa viikossa tosin ehtii tehdä vaikka mitä, mutta ei kuitenkaan ihan kaikkea. Jotkut kesälle suunnitellut asiat jäävät auttamattomasti pois, jotkut ovat jo tapahtuneet ja jotkut tapahtumat on merkitty kalenteriin, tapahtuviksi. Aina on kuitenkin seuraava loma, riippuen tietenkin siitä, mitä olisi tarkoitus tehdä. Tämäkin kesä on kumminkin jäämässä niihin ikimuistoisiin kesiin, niin kuin kaikki muutkin kesät. Ehkä se vain on niin, että kesällä ihmiset ovat enemmän elossa, on loma ja enemmän aikaa tavata ihmisiä, toteuttaa suunnitelmia, tehdä matkoja ja vaikka mitö. :)

Sitten on näitä, jotka eivät halua kesätöihin, eivätkä edes halua, muiden kiireiden, tai yksinkertaisesti vaan lomailusta nauttimisen syystä, sekä niitä, jotka hakevat, mutta ovat kuitenkin tyytyväisiä, kun eivät ole saaneet kesätyötä, tai jos ovat, he miettivät kuitenkin salaa, tai julkisesti, että olisi ollut kivempi olla vain kotona, ja nauttia lomasta täysillä. Ja eihän siinä mitään moitittavaa olekaan. Itsekin kun olen nyt töissä, ja haluankin olla, että saan vähän rahaa, ajattelen kuitenkin aina välillä, varsinkin, kun lapset ajavat minut hulluksi, että olisi kivempaa, jos vain saisi nauttia lomasta, mutta kun säät nyt ovat olleet mitä ovat, ensimmäistä viikkoa lukuun ottamatta, ei sillä niin väliä ole, onko töissä vai kotona. Ja onhan minulla kuitenkin sitten heinä- ja elokuussa lomaa, silloin pitäisi olla paremmat säätkin. :)

Ei kyllä oikeen vieläkään tajuu sitä, että koko koulu tosissaan jo nyt viikon sisällä loppuu. Silti on aika haikee olo, kyllä niitä opettajii ja joitain ihmisii koulust tulee ikävä, ei kaikkia kumminkaa tuu tavattuu, eikä pidettyy yhteyttä, vaikka kuinka lupailis.

Kesäloma kumminki tulee just sopivaa paikkaa, ei sielä koulussa mitää oo enää vähää aikaa jaksanu kunnolla opiskella. Kesällä oon sitte töissä, puolet lomasta, ja puolet sitte otan vaa rennosti, lataan akkuja. :D Lukioon meno ja kaikki uudet ihmiset, mähän en mee meiän kaupungin lukioon, vaan naapurikaupungin, ja tunnen ehkä viis niistä ketkä sinne lukioo on tulos, että syystäki vähä jännittää, mut ei nyt nii paljo, se on kumminki vielä niin kaukana.

Kesällä mä myös yritän kirjotella tänne enemmän, ja vierailla muittenki blogeja lukees. :) Se on lupaus. :D

Mutta, hyvää kesälomaa ny kaikille!! Tulee taas yks ikimuistoisimmist, niinku kaikki kesät. :D

Tänään on sitten siis äitienpäivä. :) Oikee sopiva ilmaki just sen kunniaks. Meillä ei oikee koskaa oo mitenkää yltiöpäisesti juhlittu mitää juhlia, mikä on kyllä musta ihan hyvä vaa, mä en ainakaa itte jaksais olla koko päivää kaikkie huomion kohteena, saatika osoittaa sitä sitte muille. Onnittelut, kortit ja lahjat, sekä ulkona syöminen kuuluu meiän äitienpäivään. Niin ja se että yritetään välttää tappelemista ja vastaavaa :D.

Mä oon miettiny, että mitäs sitte, joskus tuhannen vuoden päästä, jos mulla on omia lapsia, ni mitä mä haluun tehdä äitienpäivänä, ni mä oon ainaki sihen tulokseen tullu, että kyllä se aamiainen sänkyyn vois olla iha jees, ja sitte ulkona syömässä käynti. Ja se ois tosi kiva, jos niillä lapsilla ei olis mitään harkkoja sillo, niinku mun pikkuveljellä tänää, mikä on musta aika törkeetä äitejä kohtaa... Mut ei sitä äitienpäivää mitenkää erikoisesti ja suureellisesti tarvii juhlia, ainakaan mun mielestä siis.

Mites te muut sitte vietätte äitienpäivää? :) Olis kiva tietää. =)

Yhteishenki muodostuu aina johonkin ryhmään, joukkueeseen (puhutaan tosin yleisimmin joukkuehengestä), luokkaan, rippikouluryhmään jne. ja sen muodostuminen riippuu täysin niistä kaikista tai ainakin lähes kaikista ihmisistä, jotka siihen ryhmään kuuluvat. He voivat olla kuinka erilaisia tahansa, mutta silti heillä voi olla mitä mahtavin yhteishenki. Toisaalta he voivat olla hyvinkin samanlaisia ja silti heillä voi olla lähes olematon yhteishenki. Sellaisia ihmisiä, jotka eivät tule toimeen kaikkien kanssa löytyy aina, samoin kuin ujoja, itsekseen viihtyviäkin. Löytyy kuitenkin myös ihmisiä, jotka tulevat toimeen ihan kaikkien kanssa, ja jotka ovat avoimia tutustumaan kaikkiin uusiin ihmisiin.

Rippikouluryhmässä tai luokassa yhteishenki on aina plussaa, ja jos sitä on paljon, kaikilla on aina mukavampaa olla, mutta se ei ole välttämätöntä, kun taas joukkuehenki on lähes välttämätöntä. Kaikkien joukkuekaveridien kanssa on tultava toimeen ja kun joukkuehenki on vahva, on kaikilla joukkueessa paljon hauskempaa ja silloin yleensä pärjätään kisoissakin paremmin.

Meidän joukkueessamme on aivan mahtava joukkuehenki ja ulkopuolisetkin ovat sanoneet, että se paistaa läpi. Vaikka kaikki olemme tosi erilaisia, emmekä välttämättä olisi toisissa yhteyksissä koskaan tulleet ehkä tutustuneeksi toisiimme, tulemme tosi hyvin toimeen, meillä on aina hauskaa ja kaikki ovat tosi mukavia. Hyvä joukkuehenki tekee harrastuksestakin paljon mukavamman.

Luokallamme taas ei niinkään ole yhteishenkeä, jonkin verran kyllä, vaikka olemme olleet vuosia yhdessä. Rippikouluryhmällämme oli riparin aikana hyvä yhteishenki, muttei enää oikein sen jälkeen, eikä se oikein niin paljon haittaakkaan... Hyvä joukkuhenki korvaa ainakin minulle muut puuttuvat hyvät yhteishenget. :D

Jos aina vaan ottaisi toisten, esimerkiksi sen parhaan kaverin mielipiteen, ei koskaan saisi omaa itseään ilmi, eikä koskaan saisi ajettua omia asioitaan. Silloinhan elämä olisi kuin jonkun robotin elämää. Ei mitään kovin haluttavaa, ainakaan minun mielestäni, mutta toisaalta onhan tämäkin vain yksi monista mielipideasioista. Ja näitä mielipideasioitahan riittää maailmassa vaikka kuinka paljon. Maailman parhaasta artistista, leffasta ja tv-sarjasta ruokaan, väriin ja kirjaan, siitä onko alkoholin juominen huono vai hyvä asia ja vaikka mitä. Eikä niitä koskaan pääse pakoon, ei vaikka miten yrittäisi. Joten on vain totuttava siihen, että ainakin jossain vaiheessa on oltava se oma mielipide.

Mielipiteiden ei kuitenkaan tulisi loukata ketään, ja jos ne loukkaavat, niin silloin niitä ei todennäköisesti kannata tuoda julki, vaan pitää vaan suunsa supussa nätisti. Joka tapauksessa, mielipiteet ovat tärkeitä, omat mielipiteet.

Ruskean fani mä en oo koskaan ollu, se ei vaan jotenkin vaatteissa sovi mulle. Ruskeat hiukset mulla kylläkin on, ihan luonnostaan ja niistä kyllä tykkään. Niin ja on mulla yhet tumman ruskeet buutsit.

Harmaa ei oo yhtään mun väri, se on vähän liian vaisu väri mulle, mutta kyllä mä tiedän ihmisiä, joille se sopii tosi hyvin.

Beige on kanssa väri, jota mun kaapista ei oikein löydy. Mun rippimekko, -bolero ja -kengät oli kylläkin beigejä ja niistä mä tykkään, mutta arkivaatteissa ei jotenkin iske.

Valkonen oli ennen kanssa väri mitä mulla ei koskaan ollu päällä, mutta sitten ihan yhtäkkiä mä aloin pitään siitä tosi paljon ja nyt se on yks mun lemppareista, vaikkei mulla sitä vieläkään ihan kauheesti ookkaan. Valkosista housuista en muuten tykkää, paidoista ja huppareista kyllä. :)

Musta on jo pitkään kuulunu mun lemppareihin ja tulee varmaan olemaan number 1 mun elämässä. Sitä mun vaatekaapista kaikkein eniten löytyykin. :D

Liila kuuluu kanssa mun lemppareihin. Sitäkään mulla ei niin kovin paljoa oo, enemmän haluisin kyllä. Mun lempparireppu, jonka hiljattain ostin, on liilamusta. ^^

Pinkki(joskin ei tälläne vaa iha kunnon pinkki) on ihan kiva väri, valkoseen ja mustaan yhdistettynä. Liika on kuitenkin liikaa, eikä mulla pinkin värisiä vaatteita taidakkaan kahta enempää löytyä; kummatkin toppeja. Mä haluisin kylläkin pinkit Converset. =)

Vaaleanpunainen hmm... no en mä siitä väristä oikeen tykkää. Mulla on kyllä yhet vaaleanpunaset kengät, joista tykkään paljon ja mun kännykkä on sellane liilavaaleenpunanen. XD

Vihree on aikas kiva väri ja muutama vaatekappale senkin värisenä löytyy. Vihreet Converset on täl hetkel ykkösenä mun vaate haluumislistal. :D

Keltanen ...mä en taidakkaan omistaa mitään keltasta... ei ku hei, on mulla joku aurinkolippa keltasena. :D Keltane on kyl iha pirtsakka väri, tuo vähän valoa ja väriä elämään ja joskus niin harmaaseen arkeen. Keltasetkin Converset vois olla aika kivat. :D

Sininen on tosi kiva yhdistettynä mustaan, niinku kuviona mustassa piadassa esim., mutta yksittäistä ihan kirkkaan sinistä tai vaaleen sinistä vaatekappaletta multa ei kyllä löydy, tumman sinisiä kyllä.

Oranssi yök, muuta en voi sanoo, ei millään pahalla siis. Mä vaan en tykkää tästä väristä...

Siinä taiski sitte kaikki olla, tai ei ny ainakaa tuu mielee mitää muuta... :)